Sinilevää vai siitepölyä?

Jos vedessä näkyy pieniä hitusia, osaatko erottaa, ovatko ne sinilevää, jotain muuta levää vai siitepölyä?

Sinilevät ovat bakteereja, joita kutsutaan sini- tai syanobakteereiksi. Monista muista bakteereista poiketen ne kykenevät yhteyttämään auringon valossa samaan tapaan kuin kasvit. Ne eivät kuki, vaan kukinnaksi kutsutaan ilmiötä, jossa sinileviä esiintyy vedessä massoittain. Kukinnat ajoittuvat yleensä heinä-elokuulle.

Tyynellä kelillä sinilevähituset nousevat vedenpinnalle ja muodostavat selvästi erottuvia, vihertäviä tai kellertäviä lauttoja. Aallot voivat ajaa leviä rantaan paksuksi massaksi.

Sinilevien massaesiintyminen syntyy, kun vedessä on paljon ravinteita, varsinkin fosforia. Lisäksi sinilevät vaativat lämpöä.

Siitepölyä esiintyy vedessä keväällä ja alkukesällä. Se on aina keltaista tai kellanruskeaa, ei koskaan vihertävää. Siitepölyn tunnistaa myös siitä, että sitä on laskeutunut myös muille pinnoille, kuten laiturille.

Tee keppitesti

Sinilevän erottaa muista levistä keppitestillä. Jos levää pystyy nostamaan kepillä vedestä, se on jotakin muuta kuin sinilevää. Toinen keino on ottaa vettä juomalasiin ja seisottaa sitä tunnin verran. Sinilevähiukkaset nousevat pintaan, koska sinilevillä on kelluttavia kaasurakkuloita.

Voi olla myrkyllistä

Osa sinilevistä on myrkyllisiä. Sinilevää sisältävään veteen pitää aina suhtautua niin, että se voi olla myrkyllistä. Erityisesti lapsia pitää suojella sinilevältä, koska he saattavat niellä vettä ja saada siitä myrkytyksen. Sama koskee lemmikkejä.

Myrkytyksen voi saada myös hengitysteitse. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly- tai pesuvetenä eikä kasteluvetenä.

Lähde: vesi.fi