Työstään ylpeät veden ammattilaiset

Suomen vesihuoltolaitoksilla työskentelee yli 4 000 ihmistä, jotka varmistavat omalla osaamisellaan vesihuollon toiminnan vuorokauden ympäri. Viisi heistä kertoo työtehtävistään.

Jätevedenpuhdistus on osa ympäristönsuojelua

Nurmijärven Vesi. Aamulla ensimmäiseksi puhdistamonhoitaja Väinö Suominen katsoo Nurmijärven Kirkonkylän puhdistamon valvomossa tietokonenäytöiltä, miten jätevesiprosessit ovat toimineet yön aikana. Sen jälkeen hän poistaa isoimmat roskat välpästä, tarkistaa kemikaalipumppujen toiminnan, lisää polymeeriä lietteen laskeutuvuuden parantamiseksi sekä tarkistaa, että ferrosulfaattia menee oikea määrä prosessiin. Ennen paluuta valvomoon hän puhdistaa lietekourut ja käynnistää lietelingon.

– Ymmärrän, etteivät kaikki tätä työtä arvosta, sillä onhan täällä likaista ja haisee, mutta eihän jätevesiä voi sellaisenaan luontoon päästää. Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa ympäristönsuojelua, Suominen tuumii.

Jätevesiprosessit toimivat hyvin, kun valvomon trendikäyrät näyttävät tasaisilta eikä mikään prosessivaihe hälytä.

– Jos ruudulta näkee häiriötä, lähdemme työkaverin kanssa sitä katsomaan ja huoltamaan. Yleensä töissä on rauhallista, mutta jos jotain sattuu, juoksemme pää kolmantena jalkana ilman taukoja.

Nuori puhdistamonhoitaja ymmärtää työnsä laajemman merkityksen.

– Laitos on meidän vastuullamme, mikä motivoi pitämään sen hyvässä kunnossa. Hoidamme sitä kuin omaamme.

Suominen on koulutukseltaan putkiasentaja ja aikoo lähivuosina suorittaa puhdistamonhoitajakoulutuksen oppisopimuksella työpaikallaan.

Asiakaspalvelu digitalisoituu ja nopeutuu

Kymen Vesi, Kotka. Asiakasvastaava Tiina Soininkallio huolehtii tiiminsä kanssa, että vesilaitoksen asiakaspalvelu ja laskutus toimivat sujuvasti ja että asiakkaiden kanssa sovitut aikataulut pitävät. Tiiminvetäjän työn lisäksi hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa uudet liittymäsopimukset ja etäluettavien mittareiden lukemien tarkastukset. Soininkallio on laskutusjärjestelmän pääkäyttäjä.

Tradenomiksi opiskellut nainen mainitsi jo työhaastattelussa yli 12 vuotta sitten olevansa vähän nörtti. Nykyisin häntä työllistävät eniten projektit, jotka liittyvät sähköisiin palveluihin.

– Valmistelen muun muassa sähköistä asiakaskirjettä, jolla aiomme tiedottaa asiakkaitamme ajankohtaisista asioista. Kehitän myös asiakkaille tarkoitettua online-palvelua ja sen raportointia. Palvelun avulla asiakkaat voivat esimerkiksi ilmoittaa vesimittarin lukemia, tarkastella kulutustietoja ja selata laskuarkistoa.

Soininkallion mukaan parasta työssä ovat monipuolisuus ja mukavat työkaverit. Projektit tuovat mielekkyyttä ja vaihtelua tehtäviin; koko ajan on oltava ajan hermolla teknologian suhteen.

– Tekoälyn käyttö on meillä alkuvaiheessa, mutta aiomme käyttää sitä esimerkiksi verkkosivujen päivityksessä. Vesihuoltoala ei todellakaan ole vanhanaikaista!

Vuosien mittaan Soininkallio on kehittänyt osaamistaan osallistumalla Vesilaitosyhdistyksen koulutuksiin ja suorittamalla lähiesimiestutkinnon.

Asiakasvastaava Tiina Soininkallio vastaa Kymen Vedellä tiiminsä kanssa, että vesilaitoksen asiakaspalvelu ja laskutus toimivat sujuvasti.

Missä ne putket menevät?

Hangon Vesi. Vesilaitoksen sähköinen johtokartta on tärkeä työkalu verkoston kunnossapidolle ja häiriötilanteissa. Jos kartta on jostain syystä pois käytöstä, vesijohtojen sekä viemäri- ja hulevesilinjojen sijainnin saa selville paperisista varmuuskopioista tai helpoiten kysymällä asiaa johtokarttakartoittaja Stefan Nordlundilta. Hän muistaa ulkoa, missä suurin osa satojen kilometrien pituisesta verkostosta kulkee.

Vesilaitoksen tällä hetkellä pitkäaikaisimmalle työntekijälle tulee toukokuussa täyteen 45 vuotta talossa. Hän kouluttautui 1980-luvulla oppisopimuksella asentajaksi, eteni työnjohtajaksi ja on ollut mukana rakentamassa ja saneeraamassa Hangon Veden verkostoja työuransa alusta lähtien. Nykyisin Nordlund muun muassa vastaa johtokarttakartoituksista ja materiaalivarastosta sekä ajaa trukkia ja nosturiautoa.

Kun Hangon Vesi, urakoitsijat tai talonrakentajat kaivavat maahan uusia putkia, Nordlund rientää montun äärelle GPS-laitteen kanssa, ottaa tarkat koordinaatit jokaisesta putken mutkasta, kirjaa ylös putken materiaalit ja koot sekä usein valokuvaa kohteen. Paikkatiedot hän tallentaa sähköiseen johtokarttaan.

– Eilen kävin mittaamassa viidessä paikassa. On tärkeää tietää putkien sijainti, jos sattuu joku häiriötilanne ja venttiilit pitää paikantaa. Vanhoissa paperikartoissa tietoa ei aina ole tai sijainti voi heittää useita metrejä. Nyt se tiedetään sentin tarkkuudella, konkari kertoo.

Stefan Nordlund aloitti Hangon Vedellä jo 1980-luvulla. Hänellä tulee keväällä täyteen 45 vuotta vesilaitoksen palveluksessa.

Ei vettä ilman sähköä

Kajaanin Vesi. Mika Heikkisen tuttavat aikoinaan kyselivät, miksi sähköasentaja meni vesilaitokselle töihin. Vastaus tuli nopeasti.

– Jos ei ole vettä, ei ole sähköä. Jos ei ole sähköä, ei ole vettä.

Sähköä tarvitaan pumppujen ja muiden laitteiden toimintaan vedenottamoilla, vedenkäsittelyssä, jätevedenpuhdistuksessa ja paineenkorotusasemilla pitkin verkostoa. Kaikki Kajaanin Veden kohteet ovat kaukovalvonnassa, joten myös automaatio tarvitsee sähköä.

Heikkinen on hankkinut työn ohessa sähkötöiden johtajan koulutuksen ja vastaa laitoksen sähkötöistä ja automaatiosta.

– Teen korjaus- ja kunnossapitotöitä yhdessä työkaverini kanssa. Lähtö vikakeikalle voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja päivä venyy tarvittaessa. Lisäksi ylläpidän tarvikevarastoa, valmistelen uusien ja saneerattavien kohteiden sähkö- ja automaatiotöitä, hoidan yhteydet sähköurakoitsijoihin ja teen liittymähakemuksia verkkoyhtiöön, hän listaa.

Rauhallisina hetkinä Heikkinen ehtii suunnitella, miten sähkö- ja automaatiota voisi korjata tai parantaa.

– Olemme panostaneet varautumiseen. Pystymme reagoimaan nopeasti varavoimakoneilla sähköhäiriöihin, tilapäiseen vedenjakeluun ja jätevesipumppaamoiden häiriöihin, jos tilanne sitä vaatii. Näihin tilanteisiin olemme varalla 24/7.

Mika Heikkinen vastaa Kajaanin Vedellä vesilaitoksen sähkötöistä ja automaatiosta. Hän on kouluttautunut työn ohessa sähkötöiden johtajaksi.

Pidetään huolta verkostosta

Sipoon Vesi. Niina Mäkinen aloitti työt Sipoossa vesihuoltoinsinöörinä vastavalmistuneena ympäristö- ja energiatekniikan diplomi-insinöörinä vuonna 2017. Pari vuotta sitten hän eteni verkostopäälliköksi.

– Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista ja tein diplomityöni vesihuollosta. Työ vesilaitoksella kunnioittaa ympäristöä: ylläpidämme sekä varmistamme vesi- ja viemärihuollon toimivuuden ja teemme työssämme vastuullisia valintoja, Mäkinen painottaa.

Verkostopäällikön tehtäviin kuuluu muun muassa kartoittaa verkoston ja pumppaamoiden saneeraustarpeita ja viedä hankkeita eteenpäin. Tarvittavaa tietoa vesijohtojen ja viemäriputkien kunnosta antavat niin putkimestari kuin verkostoasentajat sekä erilaiset kuntotutkimukset, kuten viemärikuvaukset. Maan alla olevasta arvokkaasta omaisuudesta on pidettävä huolta, ettei se rapistu eikä korjausvelka kasva suureksi.

Pienellä vesilaitoksella toimenkuvat ovat moninaisia. Mäkinen esimerkiksi myös kehittää viestintää asiakkaille.

Verkostopäällikkö viihtyy työssään.

– Vesihuolto on mielenkiintoinen ala, jolla koko ajan oppii uutta. Työ opettaa tekijäänsä, ja pidempään alalla olleilta työkavereilta saa arvokasta tietoa ja apua. Hienoa on myös se, että voi tukeutua koko vesihuoltoyhteisöön eli muihin vesilaitoksiin, koska emme ole toistemme kilpailijoita.

Niina Mäkinen on edennyt Sipoon Vedellä työskennellessään vesihuoltoinsinööristä verkostopäälliköksi. Myös työ opettaa tekijäänsä ja konkareilta saa tukea.