Tiedätkö tämän vedestä?
Järvet kattavat noin kymmenesosan Suomen pinta-alasta
Maassamme on noin 57 000 yli hehtaarin kokoista järveä. Sitä pienempiä järviä ja lampia on suurimman arvion mukaan jopa 300 000. Järvet ovat melko matalia: niiden keskisyvyys on vain seitsemän metriä.
Järvivettä on noin 235 miljardia tonnia
Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on noin 235 kuutiokilometriä. Vettä on siis noin 235 miljardia tonnia. Yksin Laatokassa on melkein neljä kertaa enemmän vettä kuin Suomen kaikissa järvissä yhteensä.
Vesimäärä vaihtelee vuodenajan mukaan ja myös vuosien välillä. Kuivina kausina vettä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän, märkinä aikoina taas saman verran enemmän.
Vaihtelua aiheuttavat sadanta, haihdunta ja valunta. Meillä sataa vuosittain keskimäärin 660 millimetriä eli koko Suomen alueelle noin 220 miljardia tonnia. Vettä saadaan vuosittain lisää suunnilleen saman verran kuin sitä on varastoitunut järviin. Sadannasta noin kolmasosa tulee lumena.
Lumen sulaessa vesi valuu alamäkeen ja jokien virtaamat kasvavat. Kesällä taas haihdunta lisääntyy. Vuositasolla noin puolet Suomen alueelle tulevasta sadevedestä haihtuu ilmaan ja puolet valuu Itämereen. Osa vedestä imeytyy pohjavedeksi, mutta pohjavettä toisaalta myös purkautuu takaisin maanpinnalle.
Lähde: vesi.fi
Mitä kertoo veden pH-arvo?
pH-arvo kuvaa veden tai muun nesteen happamuutta. Arvo ilmoitetaan asteikolla 0–14, jossa 7 on neutraali, sitä pienemmät luvut happamia ja suuremmat emäksisiä. pH-arvo perustuu positiivisten vetyionien aktiivisuuteen liuoksessa. Suomen sisävedet ovat yleensä lievästi happamia (pH 6,5–6,8). Merivesi on lievästi emäksistä (pH noin 8). Pohjavedet ovat meillä yleensä hieman happamia (pH 5,9–6,9).
