Mikromuovia löytyy lähes kaikkialta

Yhdestä mikrometristä viiteen millimetriin kokoiset muovipartikkelit löytävät tiensä ympäristöön ja vesistöön ilmalaskeuman ja valumien kautta.

Mikromuovihiukkaset voivat olla tarkoituksella pieneen kokoon valmistettuja tai isommasta muoviroskasta jauhautuneita partikkeleita. Mikromuovien päästölähteitä ovat muun muassa ympäristöön päätynyt muovijäte, rengaspöly, tiemerkinnät, jalkapallokenttien täyteaineet, ulkotilojen maalit ja pinnoitteet, kalastusvälineet ja keinokuituisten vaatteiden pesu.

Luonnossa muoviroska hajoaa mikromuoviksi auringon ultraviolettisäteilyn tai mekaanisen rasituksen vuoksi, kun vaikkapa aallokko hakkaa sitä rantakiviä vasten. Kaloihin mahdollisesti kerääntynyt mikromuovi ei kulkeudu lautasellemme, koska niiden suolisto perataan pois.

– EU:ssa säännellään mikromuovien käyttöä vasta vähän. Ensimmäiseksi kiellettiin mikromuovihiukkasten käyttö kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa. Tekonurmikenttien täyteaineena käytetty autonrengaskumirouhe poistuu myös käytöstä, selvittää johtava tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Jätevesistä mikromuoveista pois jopa 99,9 %

Luontoon johdetut puhdistetut jätevedet ovat reitti mikromuoveille, eivät niiden lähde. Mikromuovit päätyvät jätevesiin veden kuluttajilta. Syken arvion mukaan tekstiilikuituja syntyy jo pelkästään kotitalouksien pyykinpesujen seurauksena Suomessa noin 300 tonnia vuodessa. Puhdistusprosessin jälkeen tekstiilikuituja päätyy vesistöihin vuosittain noin 3 000 kiloa.

– Meillä jätevedenkäsittelyssä saadaan mikromuovit hyvin pois, jopa 99,9 prosenttia, edistyneillä jätevedenkäsittelymenetelmillä. Ne päätyvät lietteeseen, eivät suoraan vesistöön, kertoo johtava asiantuntija Vuokko Laukka Sykestä.

Vuoden 2025 alussa astui voimaan uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi. Isojen, yli 150 000 AVL-laitosten* on puhdistettava jätevedestä mikroepäpuhtauksia, kuten mikromuoveja, vaiheittain viimeistään vuonna 2045.

* AVL = asukasvastineluku eli yhden ihmisen kotitaloudessa aiheuttama keskimääräinen jätevesikuormitus vuorokaudessa (tavallisesti biokemiallinen hapenkulutus, fosfori ja typpi)

Terveysvaikutukset osin vielä tuntemattomia

Altistumme mikromuoveille hengityksen ja ravinnon kautta, kun esimerkiksi juomme vettä muovipulloista tai lämmitämme ja säilytämme ruokia muoviastioissa.

Arvioiden mukaan tämänhetkisellä altistumismäärällä mikromuoveista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä ihmisille. Tilanne voi muuttua, jos altistumisen määrä kasvaa huomattavasti. Silloin muovihiukkasilla ja niiden sisältämillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia terveyteemme.

– Eläinkokeiden pohjalta on spekuloitu mikromuovien todennäköisiä vaikutuksia ihmiseen. Ne voivat suurina määrinä aiheuttaa hapetusvaurioita soluissa, käynnistää elimistössä puolustusreaktioita ja häiritä hormonitoimintaa, listaa erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Suomessa on Korkalaisen mukaan hyvä tilanne, sillä meillä on erittäin puhdas juomavesi ja maailman puhtain hengitysilma.

Mikromuovit mainitaan tarkkailtavien aineiden listalla EU:n juomavesidirektiivissä, mutta niiden analysoimiseksi vesilaitoksille ei ole vielä tarjolla standardoituja menetelmiä.

Korkalainen kumoaa väitteen, että jokainen kerää elimistöönsä viikoittain luottokortillisen verran mikromuovia.

– Suurin osa ruuansulatuselimistön kautta saamastamme mikromuovista poistuu ulosteiden mukana. Hengityksen kautta tullut kuormitus jää suurimmaksi osaksi kiinni limakalvoihin, josta yskimme tai aivastelemme hiukkaset pois. Vain pieni määrä voi imeytyä suolistosta muualle elimistöön.

Korvaa muovi! Suosi muovi­pullojen ja muovisten säilytysrasioiden sijasta esimerkiksi lasisia astioita.